Keitä Väisäset ovat

Vanhin historiatieto Väisäsistä on v. 1541 veroluettelo. Sen mukaan Väisäsiä oli Pellosniemen pitäjässä (Ristiina) 8 ja Juvalla 1 veroyksikköä. Pellosniemeen kuului Mikkelin eteläinen puolisko, Ristiina, Hirvensalmi ja itäosa Mäntyharjua. Väisästen tarkkaa asuinaluetta ei tiedetä. Juvaan kuului myös Pohjois-Savon läntiset osat....
Veroyksikköön saattoi kuulua useampia savuja (usein sukulaisia), jotka yhdessä maksoivat veron.

Läntisen Etelä-Savon varhainen asutus on pääosin lähtöisin Muolaan pitäjästä, joka sijaitsi Viipurin ja Karjalan kannaksen alueella. Siirtyminen Savoon on tapahtunut 1200- ja 1300-luvuilla. Alueella on myös hämäläistä asutusta, joka pyrki laajentamaan asuinaluettaan. Vanhemman 800-1000-lukujen asutuksen alkuperää Mikkelin seuduilla ei tunneta. Väisäset eivät esiinny keskiajan Karjalan kylä- ja sukunimissä, joten nimi on ilmeisesti otettu käyttöön Savossa 1400-luvulla. Karjalan kannaksella asui ennen sotia huomattava määrä Väisäsiä, jotka evakuoitiin Hämeenlinna - Tampere seuduille. Jotkut sukututkijat ovat esittäneet, että Väisäsistä olisi savolaisen lisäksi toinen karjalainen sukuhaara. Edellisen perusteella on ilmeisempää, että Kannaksen Väisäset ovat lähtöisin Savosta 1600-luvulla muuttaneita Väisäsiä.

Vuoden 1614 verotilaston mukaan  Väisäsiä asui Pellosniemen lisäksi Juvalla, Vesulahdella ja Pohjois-Savossa. Yksi veroyksikkö oli Pohjois-Savossa, Pohjois-Hämeessä, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Asutus oli todellisuudessa runsaampaa, koska alkuvuosina uudisasukkaat maksoivat veron vanhoille asuinalueilleen. Uudisasutus oli osaksi vapaaehtoista ja osaksi valtion pyrkimystä laajentaa verokantaa uudistaloja perustamalla.

Vuonna 1968 tehdyn tutkimuksen mukaan laajoja Väisästen asuinalueita ovat:
Kuopio, Maaninka, Kiuruvesi
Mikkeli, Juva, Pieksämäki
Iisalmi, Lapinlahti, Vieremä
Kajaani - Oulu alue
Kajaani - Suomussalmi alue

Haja-asutus:
Itä-Savo, Etelä Karjala
Keski-Suomen itäosat
Keski-Pohjanmaa
Hyvinkää - Tampere alue
Varsinais-Suomi

Kyseinen tutkimus rajoittui maa- ja metsätaloudesta toimeentulon saaneisiin henkilöihin ja kuvastaa lähinnä sukujen perinteisiä asuinalueita.  Nykyisin Väisäsiä on runsaasti pääkaupunkiseudulla, Oulussa ja ulkomailla.

Väisäset on yksi Savon n. 300 kantasuvusta. Väestörekisterissä on Väisäsiä n. 10500 kpl ja nimi on yleisyysjärjestyksessä sijalla. Kärjessä ovat Korhoset ja Virtaset n. 23700 lukumäärällä. Sukunimi perustunee jääteiden merkinnässä käytettyihin kuusen karahkoihin eli väisiin. Nimen käyttöönottaja on ehkä asunut saaressa ja ollut tunnettu jääteiden merkitsijä.
Tunnettuja tai ansioituneita Väisäsiä on esitelty sukulehdissämme. Kuuluisuuksista voidaan mainita Väisälän tiedemiesveljekset Vilho, Kalle ja Yrjö. Kansanmusiikin tutkija professori Armas Otto Väisänen. Mannerheim ristin ritari Ville Väisänen Sonkajärveltä.

Väisäsillä on 2 sukuseuraa. Etelä-Savossa toimii Savon Väisäset ry. Valtakunnallinen Savo/Kainuun Väisästen sukuseuran jäsenistö on pääosin alkuperältään Pohjois-Savon ja Kainuun Väisäsiä. Helsingin seudulla on toiminut kolmas Väisästen sukuseura, mutta sen toiminta on loppunut. Nykyiset sukuseurat julkaisevat yhteistä sukulehteä. Seurojen yhtymisestäkin on puhuttu, mutta merkittävää hyötyä siitä ei ole katsottu olevan.

Sukututkimus

Väisäsistä ei tietojeni mukaan ole tehty yhtään painettua sukukirjaa. V. 2005 teimme kyselyn Väisäsiä tutkineista henkilöistä. Tähän saatiin vastaukset 10 sukututkijalta. Näiden lisäksi tiedossamme on vajaat 10 laajemmin Väisäsiä tutkinutta henkilöä. Sukuseuroillamme ei ole resursseja tehdä sukututkimusta vaan se on jäänyt yksityisten sukututkijoiden tai ryhmien harteille. V. 2004 tehty aloite koko Väisästen sukua koskevan sukukirjan teko todettiin silloin taloudellisesti mahdottomaksi. Lisäksi arviolta 50 000 henkilöä käsittävä työ jäisi pakostakin aukkoisaksi. Tulevat sukukirjat tulisikin ehkä rajoittaa yksityisten sukuhaarojen sisälle.

Savo/Kainuun Väisästen sukuseuralla on arkisto, johon kootaan tutkijoiden luovuttamia aineistoja. Tavoitteena on koota aineistoja, jotka muuten on vaarassa tuhoutua. Saatuja aineistoja ei ole tarkemmin analysoitu tai muokattu. Yksityisille sukututkijoille on annettu arkistosta joitain tietoja, mutta pääasiassa on annettu yhteystiedot sukututkijasta, jolta todennäköisesti voi saada lisätietoja. Kyselyjä on vuosittain ollut noin 10.

Savon Väisäset ry:llä on noin 2000 henkilöä koskeva tutkimus Suur-Savon Väisäsistä. Seura antaa tietoja pientä korvausta vastaan.
 Laajin Pohjois-Savon sukututkimuksista on Veikko Lämsän kokoama aineisto Lapinlahden ja sen lähiympäristön Väisäsistä. Muita laajempia tutkimuksia on tehty ainakin Virtasalmelta, Nilsiästä, Kaavilta, Puolangalta, Paltamosta ja Kuhmosta


Unto Väisänen