Valokuva saa menneisyyden näkyväksi ja herättää muistoja

Maailma on poseerannut kameran edessä jo vuodesta 1838. Silloin ranskalainen Daguerre ja englantilainen Talbot keksivät kuvien valmistuksen, joka perustuu valonsäteiden kemialliseen vaikutukseen hopeasuoloihin.

Nuorisoseuran 15v juhla 1925

Vanhimmat valokuvat Suomessa ovat 1850-luvulta, sillä suomalaiset innostuivat valokuvaamisesta miltei heti, kun tekniikka oli keksitty

Valokuva-aarteiden säilyttämisen suurin haaste on kuvien sisällön tallentaminen. Kun kuvan esittämät henkilöt ja heidän läheisensä vanhenevat ja kuolevat, katoaa kuviin liittyvä tieto. Silloin kuvat voivat tuntua arvottomilta ja tulee ehkä kiusaus heittää ne roskiin.

Vanhat valokuvat ovat suoranaista historiaa eikä niitä pitäisi koskaan hävittää. Ne voi lahjoittaa yleisiin kokoelmiinkin, jos niille ei tunnu riittävän säilytyspaikkaa. Jos lähipiirissä ei ole valokuville ottajaa, niitä kannattaa tarjota ensin paikallisiin museoihin. Ne keräävät yleensä mielellään kuvia paikkakunnan ihmisistä ja tapahtumista. Kuvissa voi näkyä paikallisia tapoja, maisemia tai kulttuuria, mikä täydentää tietoa seudun elämästä.

Sukututkijat ovat kiinnostuneita vanhoista valokuvista. Internetiin on perustettu sivustoja, joilla julkaistaan tunnistamista kaipaavia valokuvia. – Mutta uusiinkin valokuviin, vaikka kuvan taakse olisi merkittävä henkilöiden nimet. päivämäärä ja muut lyhyet selitykset kuvasta. - Kun valokuviin syventyy, ihmiset ja tarinat alkavat elää. Esimerkiksi Amerikasta lähetettyjä kuvia katsellessa alkaa tajuta miten valtavia tarinoita muuttoihin sisältyy.

Kerttu lasten kanssa lypsyllä 1956

Valokuvan avulla voi lähteä katsomaan omaa elämäntarinaa tai tutustua sukuun tai kylän elämään.

Kuva todistaa, että joku hetki tai asia on ollut arvokas. Ihmiset ottavat kuvia ja säilövät sillä tavalla muistoja. On tärkeää ja arvokasta säilyttää vanhoja kuvia sekä ottaa uusia.

Kuvien katselu yhdessä ja niistä puhuminen on erityisen tärkeää vanhoille ihmisille. Muistamisen kannalta valokuva voi olla ratkaiseva. Mitä kuva kertoo elämästä?

Paulin hautajaiset 1957

 

Usein albumeihin kertyy kuvia, jotka ovat sosiaalisesti hyväksyttäviä, sillä henkilön identiteetin muodostumisen kannalta kuvat itsestä ovat tärkeitä. Kuvassa olemisen kautta ihminen tulee itselleen näkyväksi.

Nykyään kuvia otetaan ja nähdään niin paljon, että syntyy kuvähälyä, Silloin on rauhoittavaa katsella vanhoja valokuvia. Sama kuvakin on aina uusi kun sitä katsoo myöhemmin uudelleen nykyhetken valossa.

Iiris Kärkkäinen o.s. Väisänen

 

Muisteleminen on osa elämän virtaa ja siihen vanha valokuva on oiva apukeino. Kelataan elämän filmiä ja punotaan siihen juonta ja järjestystä. Muistelu on elämän hallintaa.

Kortti Ameriikasta

Muisti ei kuitenkaan ole kuin valokuva tai tietokone, vaan kuvan avulla muistot lähtevät liikkeelle ja voivat johtaa muistelijan aivan toisiin asioihin. Muistot ovat kuitenkin muistelijalle tosia, vaikka ne eivät olisi faktisesti tarkkoja tai edes tosia. Ihmisellä on oikeus omaan muistoonsa, sillä on hänelle jokin merkitys. Suvun ja tutkijan kannata muisteluksilla on muuta tietoa elävöittävä vaikkakaan ei tutkimuksellinen merkitys.

Terttu Väisänen