Nuorisoseuran 15v juhla 1925
Vanhimmat valokuvat Suomessa ovat
1850-luvulta, sillä suomalaiset innostuivat valokuvaamisesta miltei
heti, kun tekniikka oli keksitty
Valokuva-aarteiden säilyttämisen
suurin haaste on kuvien sisällön tallentaminen. Kun kuvan esittämät
henkilöt ja heidän läheisensä vanhenevat ja kuolevat, katoaa
kuviin liittyvä tieto. Silloin kuvat voivat tuntua arvottomilta ja
tulee ehkä kiusaus heittää ne roskiin.
Vanhat valokuvat ovat suoranaista
historiaa eikä niitä pitäisi koskaan hävittää. Ne voi
lahjoittaa yleisiin kokoelmiinkin, jos niille ei tunnu riittävän
säilytyspaikkaa. Jos lähipiirissä ei ole valokuville ottajaa,
niitä kannattaa tarjota ensin paikallisiin museoihin. Ne keräävät
yleensä mielellään kuvia paikkakunnan ihmisistä ja tapahtumista.
Kuvissa voi näkyä paikallisia tapoja, maisemia tai kulttuuria, mikä
täydentää tietoa seudun elämästä.
Sukututkijat ovat kiinnostuneita
vanhoista valokuvista. Internetiin on perustettu sivustoja, joilla
julkaistaan tunnistamista kaipaavia valokuvia. – Mutta uusiinkin
valokuviin, vaikka kuvan taakse olisi merkittävä henkilöiden
nimet. päivämäärä ja muut lyhyet selitykset kuvasta. - Kun
valokuviin syventyy, ihmiset ja tarinat alkavat elää. Esimerkiksi
Amerikasta lähetettyjä kuvia katsellessa alkaa tajuta miten
valtavia tarinoita muuttoihin sisältyy.
Kerttu lasten kanssa lypsyllä 1956
Valokuvan avulla voi lähteä katsomaan
omaa elämäntarinaa tai tutustua sukuun tai kylän elämään.
Kuva todistaa, että joku hetki tai
asia on ollut arvokas. Ihmiset ottavat kuvia ja säilövät sillä
tavalla muistoja. On tärkeää ja arvokasta säilyttää vanhoja
kuvia sekä ottaa uusia.
Kuvien katselu yhdessä ja niistä
puhuminen on erityisen tärkeää vanhoille ihmisille. Muistamisen
kannalta valokuva voi olla ratkaiseva. Mitä kuva kertoo elämästä?
Paulin hautajaiset 1957
Usein albumeihin kertyy kuvia, jotka
ovat sosiaalisesti hyväksyttäviä, sillä henkilön identiteetin
muodostumisen kannalta kuvat itsestä ovat tärkeitä. Kuvassa
olemisen kautta ihminen tulee itselleen näkyväksi.
Nykyään kuvia otetaan ja nähdään
niin paljon, että syntyy kuvähälyä, Silloin on rauhoittavaa
katsella vanhoja valokuvia. Sama kuvakin on aina uusi kun sitä
katsoo myöhemmin uudelleen nykyhetken valossa.
Iiris Kärkkäinen o.s. Väisänen
Kortti Ameriikasta
Muisti ei kuitenkaan ole kuin valokuva
tai tietokone, vaan kuvan avulla muistot lähtevät liikkeelle ja
voivat johtaa muistelijan aivan toisiin asioihin. Muistot ovat
kuitenkin muistelijalle tosia, vaikka ne eivät olisi faktisesti
tarkkoja tai edes tosia. Ihmisellä on oikeus omaan muistoonsa, sillä
on hänelle jokin merkitys. Suvun ja tutkijan kannata muisteluksilla
on muuta tietoa elävöittävä vaikkakaan ei tutkimuksellinen
merkitys.
Terttu Väisänen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti