perjantai 8. toukokuuta 2015

Puheenjohtajan kynästä: En tullut...

PUHEENJOHTAJAN KYNÄSTÄ

En tullut tyhjästä omaan elämääni, mistä siis tulin?

Kun omaa elämää on eletty niin paljon, että se saa tarinan hahmon, ymmärtää, että se tarina ei ala minusta eikä minuun myöskään pääty. Silloin tulee tarpeelliseksi kartoittaa oma paikkansa ajassa - löytää se kohta, jossa minä liityn sukupolvien ketjuun (Tuula-Liina Varis: Paikka ajassa).

Tällaisten kysymysten ääressä olin itse, kun lähdin kansalaisopiston kurssilla etsimään sukuni menneisyyttä. Tärkeimpänä työkaluna oli tietokone ja sen kautta internetin tarjoamat mahdollisuudet. Esillä oli myös sukututkimukseen opastava kirjallisuus, lehdet sekä aiheeseen liittyvät monisteet. Kävimme tutustumassa myös kirjaston tarjoamiin palveluihin. Sieltä löytyi mikrofilmien lukulaite ja opastusta sen käyttöön sekä mikrofilmien tilaukseen. Kirjastossa oli myös lainattavissa sukututkimuksen oppaita sekä sukukirjoja ja sukututkijalle tärkeitä paikallis- ym. historiaan liittyviä teoksia. Kävimme vierailulla Oulun Maakunta-arkistossa.

Kurssilla tutustuin Hiskiin (historiankirjat), SSHY:hyn (Suomen sukuhistoriallinen yhdistys) ja sen digiarkiston kuvatietokannan kautta kirkonkirjoihin, maakirjoihin, lastenkirjoihin, perukirjoihin, tuomiokirjoihin ym. Tutuksi tulivat myös arkistolaitoksen nettisivut.

Uusi tuttavuus oli ”sarvipää ässä” ja sen myötä mielenkiintoinen ja haastava tehtävä päästä selville saksalaisella tyylillä kirjoitetuista ruotsinkielisistä asiakirjoista.

Kun lähteiden käytön jujusta pääsin selville, oli ilo suuri, kun oman suvun jäseniä löytyi systemaattisesti sukupolvesta toiseen. Jos eteneminen tyssäsi, sain opastusta kiertoteiden etsimiseen ja siihen, että täytyy myöskin osata luovuttaa.

Suvun tarinaan olen saanut ”eloa” suvun valokuva-albumeista, joita olen lainannut ja skannannut. Samalla olen kirjannut muistiin ja etsinyt erilaisia dokumentteja suvun asiakirjoista. Myös kaiken kuulemani kerrotun tiedon ja kirjeenvaihdon olen tallentanut. Näin pääsin oman sukuhaarani tutkimisessa alkuun ja valmista ei ole vielä tullut, mutta kuinka mielenkiintoista se onkaan!

Sukuseurassamme olemme tulossa siihen vaiheeseen, että jäsenet haluavat saada jotakin konkreettista aikaan. Siitä on osoituksena 2014 ilmestynyt Kaavin Väisästen alkujuurilla-kirja. Tämän kirjan tekemisen vaiheista saamme myös kuulla ensi kesän sukukokouksessa Rautavaaran Metsäkartanossa. Tulevana kesänä sukukokouksessamme on luvassa myös aloittelijoiden ”tietopaketti”- miten päästä alkuun. …..Ja mikä tärkeintä – tapaamme Väisäsiä!

Tapaamisiin 18.07.2015 Rautavaaralla.

Terttu Väisänen




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti