Vuoden
1975 ETY-kokouksen eräänä lopputuloksena päätettiin ryhtyä
edistämään kansainvälistä nuorisomatkailua ja nuorten
liikkuvuutta Euroopassa. Suomessa opetusministeriö toimi
aloitteellisena ja antoi läänien nuorisolautakunnille tehtäväksi
ryhtyä kartoittamaan alueillaan mahdollisia kohteita kansainvälisten
nuorisokeskusten sijoituspaikoiksi. Silloisen Kuopion läänin
alueella valikoitui lukuisista ehdokkaista kohteeksi lopulta
Rautavaaralla sijaitsevan Ylä-Keyrittyjärven asumaton niemi.
Tammikuussa 1978 opetusministeriö vahvisti nuorison kurssi- ja
leirikeskuksia koskevan kehittämisohjelman, ja sen mukana
vahvistettiin Metsäkartanon perustaminen.
Tulevaa
nuorisokeskusta hallinnoimaan perustettiin laajapohjainen Rautavaaran
kurssi- ja leirikeskussäätiö. Säätiön perustamisasiakirjoissa
todetaan säätiön tehtäväksi mm. ”edistää nuorison
kansainvälistä yhteistyötä, kasvatuksellista vapaa-aikatoimintaa
sekä luonnontuntemusta”. Säätiö hyväksyttiin säätiörekisteriin
11.5.1982. Arkkitehti Lars Backerin suunnitteleman päärakennuksen
rakennustyöt aloitettiin kesällä 1982, ja rakennus otettiin
käyttöön vuonna 1983.
Aluksi
kaikki toiminta tapahtui yhdessä ja samassa päärakennuksessa.
Toiminnan laajentuessa samaan pihapiiriin rakennettiin lisää
majoitustiloja, ensin v.1985 majoitusrakennus Justeeri ja sitten
v.1988 majoitusrakennus Sirnikka. Metsäkartanolle johtava
huonokuntoinen tie kunnostettiin ja muutettiin maantieksi v. 1987.
Läheisyydessä sijaitsevat Rautavaaran kunnan leirimaja Metsäpirtti
sekä 50-luvun alussa savottakämpäksi rakennettu Metsäkämppä
mukaan lukien majoitustilaa oli tässä vaiheessa jo135 vuodepaikkaa.
Käytön edelleen kasvaessa ja monipuolistuessa tuli tarpeelliseksi
rakentaa lisää toimintatiloja. Toimintakeskus Savotta monipuolisine
liikuntatiloineen ja monitoimiluokkineen valmistui v. 2001. Vuoden
2005 kesällä otettiin käyttöön Marjamaan lomahuoneistot jotka
edustavat Metsäkartanon korkeatasoisimpia ja tilavimpia
majoitustiloja. Kokonaispaikkamäärä nousi tällöin noin 180
vuodepaikkaan. Ravintolan keittiö uudistettiin vuonna 2009 ja
samalla laajennettiin ravintolaa siten, että käytössä on n. 200
ravintolapaikkaa sekä kesäisin 50-paikkainen terassi. Lisäksi
Metsäkartanon yhteydessä toimii leirintäalue, jossa on 45
sähköistettyä matkailuvaunupaikkaa sekä tarvittavat
huoltorakennukset.
Kolmenkymmenen
toimintavuotensa kuluessa Metsäkartano on saavuttanut vakiintuneen
aseman yhtenä suurimmista suomalaisista nuorisokeskuksista.
Metsäkartano tunnetaan myös merkittävänä itäsuomalaisena
luontomatkailukeskuksena. Metsäkartanon sijainti erämaaluonnon
keskellä, hiekkarantaisen järven rannalla, Tiilikkajärven
kansallispuiston sekä laajojen ja merkittävien NATURA-alueiden
läheisyydessä luo erinomaiset edellytykset luontomatkailutoiminnan
kehittymiselle. Metsäkartanon vahvuuksia ovatkin luonnonrauha,
ainutlaatuineen miljöö ja ilmapiiri sekä monipuoliset
toimintamahdollisuudet ja palvelut ympäri vuoden. Viihtyisien
majoituspalveluiden ja laadukkaiden ruokapalveluiden rinnalle on
kehittynyt laaja valikoima ohjelmapalveluita niin nuoriso- kuin
aikuisasiakkaitakin varten. Luontoliikunta ja muu luontoon tukeutuva
toiminta on keskeisellä sijalla. Metsäkartanolla voi mm. meloa,
harrastaa patikointia tai sauvakävelyä lyhyemmillä tai pidemmillä
polkureiteillä, pyöräillä, kiipeillä, pelata frisbeegolfia tai
vaikkapa kokeilla jousiammuntaa. Talvisin latu- tai umpihankihiihto,
lumikenkä- ja potkukelkkaretket tai lumenveisto houkuttavat
hankkimaan punaisia poskia. Kaikkina vuodenaikoina voi sisätiloissa
vaikkapa harrastaa kuntosalilla; pelata, kiipeillä tai ampua
jousella sisäliikuntasalissa tai sitten ryhtyä kokeilemaan esim.
savitöitä, huovutusta, kankaanpainantaa, valokuvausta, pajatöitä
tai joitakin muita lukuisista tarjolla olevista kädentaito- ja
taideharrasteista.
Metsäkartano
noudattaa toiminnassaan ympäristöä säästävän matkailun
periaatteita. Metsäkartanon majoitustoiminnalle on ainoana
suomalaisena majoituskohteena myönnetty eurooppalainen
ympäristömerkintä, EU-kukka –tunnus. Metsäkartanon asema
nuorisolakiin pohjautuvana nuorisokeskuksena tarkoittaa myös mm.
sitä, että toiminta on yleishyödyllistä ja taloudellisesti
voittoa tavoittelematonta. Tämä tekee mahdolliseksi sen, että
esim. yritykset voivat toteuttaa yhteiskuntavastuutaan ja eettistä
sponsorointia käyttämällä Metsäkartanon palveluita. Käytöstä
jäävä mahdollinen voittoeuro ohjautuu suoraan nuorisotoiminnan
tukemiseen ja sen kehittämiseen.
Toiminnan
alkuvaiheista lähtien on leirikoulutoiminta ollut erottamaton osa
Metsäkartanon toimintaa. Nykyisin Metsäkartano on eräs
suosituimmista leirikoulukohteista Suomessa. Vuosittain
Metsäkartanolla käy noin sata luokkaa leirikoululaisia eri puolilta
Suomea viettämässä muutaman päivän mittaista leirikoulujaksoa
Metsäkartanon tarjoamien monipuolisten ohjelmien parissa. Kesäaikaan
rippikoululeirit ovat suuri nuorisokäyttäjäryhmä. Kaikista
kävijöistä nuorisoryhmien osuus on noin 70 %. Aikuiskävijät
saapuvat Metsäkartanolle mm. yritysten ja yhteisöjen järjestämien
kokousten, tyhy-toiminnan tai virkistyspäivien myötä. Metsäkartano
on erittäin suosittu kohde myös mm. koulutusten, perhejuhlien tai
vaikkapa joulun viettopaikkana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti